lauantai 30. marraskuuta 2013

Sisällön esittämisen taidot (TVT:llä ja ilman) ovat avaintaitoja nyt ja tulevaisuudessa

Alla oleva fiktiivinen kouluesittely näyttää yhdenlaisen esimerkin siitä, millaisia esityksiä voidaan jo nyt helposti toteuttaa tavallisella älypuhelimella ja tabletillakin. (Esityksen lopulla on myös esimerkki TVT:n avulla helposti toteutettavissa olevasta oppimistehtävästä, jossa tarjoutuisi mahdollisuus yhdistää eri oppiaineiden sisältöjä.)


Ensiyrittämällä ja hiomatta syntynyt kokeiluesitys on osin tehty 4 vuotta vanhalla älypuhelimella (äänentallennus ja puhuva pää, osa valokuvista ja ruutukaappaukset). Puhuva pää on muovattu ja saatu puhumaan sovelluksella nimeltä Morfo. (Morfossa voisi tehdä myös hyvin yhdennäköisen hahmon valokuvan pohjalta.) Diasarja on tehty perinteiseen tapaan Powerpointilla (diasarjan taustakuviona on vaalennettu kännykkäkuva). Morfo-videoklipit on yhdistetty toisiinsa iMoviella, mitään muuta käsittelyä ei ole tehty. Materiaali on koottu jo aiemmin esitellyssä Movenote-verkkosovelluksessa, joskin lähes saman olisi voinut tehdä puhelimen tai tabletin Movenote-mobiilisovelluksessakin. Äänentallennuksessa on käytetty vain puhelinta. Kunnollisella äänentallentimella ja äänenkäsittelyllä äänenlaatu olisi tyystin toinen. Jätin kuitenkin kaikki inhimilliset puhevirheeni ja empimiseni materiaaliin, mutta jos niin haluaisi, TVT mahdollistaisi helposti myös puhe-esityksen hiomisen.

Muitakin esittämisen mahdollisuuksia on lähes rajattomasti ja uudet laitteet ja sovellukset tulevat tarjoamaan yhä enemmän vaihtoehtoja. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa, työelämässä ja työnhaussa sekä kaikenlaisessa vaikuttamaan pyrkivässä viestinnässä erilaiset sähköiset toiminnot alkavat jo nyt olla arkea. Koulussa puheviestintätaidot ovat olennainen osa äidinkielen oppiaineen sisältöä ja kieltenopetuksen päämääränä on tarjota oppilaalle osaaminen asioiden esittämiseen ja vuorovaikutukseen myös vierailla kielillä. Näitä taitoja on syytä harjoitella myös sähköisin viestintävälinein tämän ajan tarpeita ajatellen.

CMC (computer-mediated communication) määrittää oppilaiden vapaa-ajan vuorovaikutusta ja nuoret kokevat itselleen tärkeimmiksi verkkovideoiden käyttöön perustuvat yhteisöpalvelut (esim. YouTube). Tuore Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä -selvitys näyttää, että koulumaailma ei hyödynnä em. nuorille tärkeitä medioita eikä ohjaa monipuoliseen TVT:n hyödyntämiseen oppimisen tukena. Usein kuulemani väite, etteivät nuoret haluakaan käyttää TVT:tä oppimistilanteissa, johtuu ilmiselvästi siitä, ettei nuorille ole kukaan näyttänyt, miten upeita mahdollisuuksia (koulussa tapahtuvaan) oppimiseen TVT voi tarjota. Nuoret eivät osaa haluta tai vaatia sellaista, mistä he eivät tiedä.

TYK:ssä riittää vilkaisu nuoriin välitunnilla: älykännykät kaivetaan välittömästi esiin ja kirjastossa kamppaillaan vapaista tietokoneista. Nuoret sekä haluavat että osaavat käyttää mobiililaitteita, toimia verkossa ja tuottaa tietoa yhteisöllisesti. Meillä on luokissamme valtava potentiaali ja toisaalta nuorilla on huutava tarve saada ohjausta siihen, miten niitä taskussa olevia laitteita voisi käyttää monipuolisesti myös oppimisen tukena – koulussakin.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Kekrissä kohtaa moni oppiaine

Kekrin kuumin sesonki on Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään eli syyskuun lopusta marraskuun alkuun. Vielä kuitenkin ehtii. Kekri on aina ollut luonteeltaan liikkuvainen juhla, jota on juhlittu, kun oman talon syystyöt on saatu päätökseen. Miksei hakisi kuluneen satovuoden antimia vaikka tänä viikonloppuna Kaapelitehtaalla vietettäviltä Martinmarkkinoilta, kutsuisi läheisiä kokoon ja pistäisi pienet kekrit pystyyn? Oikeastaan pikkujoulut eivät muuta olekaan kuin toisinto vanhan kunnon kekrin karnevalistisimmista juhlatavoista...

Tein kekriin liittyen oppimateriaalin päiväkodeille ja kouluille Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekri.fi -sivustolle viime kesänä. Pääteemoina ovat vuodenkierto, ruoan merkitys ja yhteisöllisyys yli sukupolvien rajojen. Koska kekri oli aikanaan vuoden tärkein juhla, siihen tiivistyy tavallaan koko elämänpiiri. Kekrin kautta voidaan luontevasti opettaa monen eri oppiaineen sisältöjä - luonnontieteitä, kulttuuri- ja taitoaineita - ja siksi se on loistava aihe esimerkiksi oppiainerajat ylittävään projektiin.

Opettajan työtä helpottaakseen materiaali antaa halukkaalle melko valmiita paketteja kuten esimerkiksi tämän yläkoulun tuntisuunnitelman. Vielä vaivattomampi vaihtoehto on laittaa oppilaat tai opiskelijat tekemään itsenäisesti sivustolta löytyviä tehtäviä, esimerkki lukiolaisille täällä.

Haluatko testata oman kekritietoutesi? Visaiset kysymykset löydät täältä. Oikea vastausrivi löytyy tästä kekrijuhlasuunnitelmasta. Hauskaa kekriä!

Kahoot! - pelillisyys kannustaa oppimaan

Kahoot! tarjoaa helpon ja interaktiivisen tavan haastaa oppilaita kisaamaan tiedolla. Suorituksista saa pisteitä ja käyttöliittymä muistuttaa pelejä. (Sekä pisteidenannon että musiikin opettaja saa halutessaan kytkettyä poiskin.) Käytön aloitus tapahtuu alle minuutissa, valmiit tehtävät ja visailut arkistoituvat palveluun, joten niitä voi käyttää aina uudestaan eri oppilasryhmille. Web-sovelluksen ehdottomat vahvuudet opetuskäytön osalta ovat

  • ettei oppilaiden tarvitse itse rekisteröityä palveluun, sillä liittyäkseen "peliin" mukaan he tarvitsevat vain opettajan antaman pin-koodin ja
  • oppilaat voivat itse tehdä kyselyitä (= Kahoot!-tietovisoja) muille. Kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja laatimalla oppii sisällön varmasti myös itse!
  • Opettaja voi omasta profiilistaan luoda myös tunnukset oppilaille eli oppilaiden ei tarvitse rekisteröityä palveluun silloinkaan, kun he haluavat tehdä omia Kahootejaan. (Alaikäiseltä ei voi edellyttää verkkopalveluun rekisteröitymistä ilman tämän vanhemmilta saatua lupaa.)

TVT:n käytössä keskeistä onkin se, että oppilaat tekevät itse ja siten oppivat. Opettajan valmiiksi kattamaan pöytään istuminen ja passiivinen materiaalin lukeminen ja vastaanottaminen (vaikka sitten tabletilla) ei ole sitä, mitä TVT:n opetuskäytöllä haetaan. Kun oppilaat tuottavat, TVT ei ole lisäkuormitus vaan tukee opettajan työtä. Avainkysymys kaikessa oppimisessa onkin se, miten saadaan oppilaat itse tekemään ja kokeilemaan!

Tällä kertaa pääsen bloggaamisessa helpolla, sillä Esa Kukkasniemi on esitellyt Kahootin käyttöönoton suomeksi YouTube-videolla.

Kahootin oma esittelyvideo näyttää, miltä sovellus oppilaille näyttää ja miten he voivat osallistua omilla laitteillaan (kaikki älypuhelimet ja tabletit). Muitakin esimerkkivideoita aidoista luokkatilanteista löytyy helposti hakukonettamalla.

(Kahoot! muistuttaa aiemmin tässä blogissa esiteltyä Socrativea, mutta päihittää sen pelillisyydellään.)

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Biologiaa pelaillen

Biologiaa voi myös opiskella ja kerrata pelaillen. Verkko on täynnä erilaisia selainpelejä ja pelata voi myös tableteilla. Tässä muutamia kokeiltuja ja hauskaksi havaittuja.




Cell Craftin pääosassa on kaksi vesinokkaeläinbiologia, jotka saavat tehtäväkseen tutkia solun selviämistä erilaisissa olosuhteissa. Pelissä pelataan omalla solulla, joka saa vähitellen uusia ominaisuuksia. Pelkkää valejalalla liikkumista peli ei kuitenkaan ole, sillä solu joutuu aika ajoin puolustautumaan esimerkiksi erilaisia virushyökkäyksiä vastaan.


Peli on englanninkielinen, mutta perusenglannilla pärjännee pitkälle. Biologiset termit selitetään napakasti. Tietotasoltaan peli sopinee paremmin lukiolaisille, mutta miksipä tätä ei voisi peruskoululainenkin pelata huvikseen.


Pelaamiseen tarvitaan toimiva Flash.




Pandemic II:n idea on melko synkkä, mutta itse peli on kaikessa kauheudessaan koukuttava. Pelin tavoitteena on tartuttaa koko ihmiskuntaan tarttuva tauti mahdollisimman tehokkaasti ja sen verran nopeasti, että lääkettä ei ehditä kehittää eivätkä saarivaltiot sulkea rajojaan.


Peliä voi pelata viruksena, bakteerina tai loisena, joista jokaisella on erilaisia ominaisuuksia. Pelin edetessä itselleen saa kerättyä pisteitä, joilla voi ostaa taudinaiheuttajalleen erilaisia tartuntatapoja ja oireita.


Pandemic II:n avulla saa havainnollistettua tautien leviämistapoja ja se laittaa pohtimaan sitä millainen on “hyvä” taudinaiheuttaja ja miksi niitä on niin hankala pysäyttää.


AppStoresta löytyy pelin kehittyneempi versio nimellä Plague Inc.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Teach With Your iPad, wiki opetussovelluksista iPadille

Piakkoin tulee ajankohtaiseksi löytää sovelluksia uusiin iPadeihin. Mistä etsiä niitä?

Applen Appstoressa sovelluksia on puolisen miljoonaa, ja niiden läpi kahlaaminen tuntuu kohtalaisen raskaalta ajatukselta. Onneksi voimme nojata muiden tekemään pohjatyöhön.

Törmäsin tällaiseen sivuun, jossa listattiin sovelluksia luonnontieteiden opetukseen. Sovelluksia löytyy ainakin biologiaan ja anatomiaan, maantieteeseen, kemiaan ja tähtitieteeseen.

Itse olen leikkinyt omalla iPadillani Molecules-appsilla. Kun sen käytön oppii, erilaisten molekyylien tutkailu on aika jännää.

Samasta wikistä löytyy sovelluksia myös muiden aineiden opetukseen. Ei muuta kuin penkomaan!

torstai 14. marraskuuta 2013

Oppilaat oppimaan bloggaamalla

Ruutukaappaus: kidblog.org

Kidblog on opetuskäyttöön sopiva helppokäyttöinen ja kuitenkin toiminnoiltaan monipuolinen blogialusta. AVO-hanke on saanut aikaan myös Kidblogia esittelevän kalvosarjan:



 

Koulukäytössä hyviä puolia ovat lisäksi mm.:
  • kalvosarjan tiedoista poiketen Kidblogia voi käyttää mobiilisti iOS:n lisäksi myös Android-käyttöjärjestelmän laitteilla,
  • opettaja voi kirjautua palveluun esim. omalla TYK:n Google apps for education -lisenssillään ja samojen tunnusten alla voi hallita kaikkia blogeja ja niissä toimivia oppilasryhmiä,
  • toimintojen kokonaishallinta on mietitty opettajan näkökulmasta,
  • blogeihin voi lisätä ominaisuuksia (widgettejä) tarpeen mukaan,
  • oppilaat voivat tuottaa monenlaista sisältöä, mm. upottaa julkaisuihin omia videoitaan tai muuta materiaalia,
  • asetuksissa voi sallia keskustelun ja kommentoinnin – vapaasti tai valvotummin (kiusaamiset ja negatiivinen kommentointi on mahdollista blokata)
  • oppilaiden toimintaoikeuksia voi säädellä ja halutessaan toisen luokan tai ryhmän oppilaille voi antaa lukuoikeuden toisen luokan blogeihin,
  • tarvittaessa oppilaiden vanhemmille voi antaa lukuoikeuden blogiin tai vain heidän oman jälkikasvunsa tuotoksiin,
  • oppilaat pääsevät oppiainesisältöjen, sisällöntuottamisen, argumentoinnin ja yhteistyötaitojen lisäksi treenaamaan tietoteknisiä perustaitoja, mm. erilaisten sisältöjen upottamista blogiin, HTML:n käyttöä, ulkoasun muokkausta, netikettiä ja tekijänoikeuksia,
  • yksinkertaisimmillaan blogi voi olla "vain" oppilaan oppimisportfolio ja itsearvioinnin työkalu.

Blogin ulkoasun voi valita useista erilaisista valmiista teemoista. Myös toiminnot ovat valittavissa.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Opas mobiilioppimiseen, -opetukseen, välineisiin ja menetelmiin

Verkosta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia mobiilioppimisen rakentamiseksi, mutta sitä täytyy osata hakea monesta paikasta. Vastikään ilmestyneessä uudessa Mobiilioppaassa on yhden ja saman osoitteen alla tietoa niin mobiililaitteiden valinnasta kuin niiden opetuskäyttöön liittyvistä pedagogisista ratkaisuistakin. Materiaalina on mm. videoituja esimerkkejä case-tyyppisten opetusratkaisujen käytännön toteutuksista.

Opas on tarkoitettu mobiilioppimisesta kiinnostuneille opettajille ja kehittäjille. Oppaasta löytyy käytännön tietoa myös opiskelijoille. Materiaali liittyy Mobiilisti-hankkeeseen, jonka blogissa on lisää mielenkiintoisia esimerkkejä mobiilioppimisesta. Aitojen käyttäjäkokemusten ja esimerkkien kautta hahmottuu hiljalleen ideoita ja oivalluksia siitä, miten juuri omassa oppiaineessa voisi mobiilioppimisen keinoin mm. lisätä yhteisöllistä tiedon rakentamista, kehittää oppilaiden ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä tarjota oppilaille monipuolisempia mahdollisuuksia oman osaamisen ja ajatteluprosessien näkyväksi tekemiseen.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Saarella – oppimispeli yhteistyötaitojen harjoittamiseen

Nettipeli Saarella on suunniteltu kehittämään oppilaiden yhteistyötaitoja. Käyttäjille ilmaisen pelin ovat rahoittaneet OPH ja pääkaupunkiseudun kehyskunnat ja sen ovat toteuttaneet pelialan ammattilaiset yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa.

Pelissä luokka haaksirikkoutuu tuntemattomalle saarelle ja selviytymisen edellytyksenä on sujuva tiimityö. Tavoite on yhteinen: saarelle pyritään luomaan mahdollisimman hyvät elinolosuhteet, joihin jokainen ryhmän jäsen voi vaikuttaa toimillaan ja valinnoillaan. Yksilötyöskentelyllä ei pärjää; jokaista tarvitaan ja yhteiseen päätöksentekoon on eriävistä mielipiteistäkin huolimatta kyettävä.

Opettajan sivuilta (ja PDF-ohjekirjasesta) löytyy lisätietoa pelistä, ohjevideoita ja muuta materiaalia, joiden avulla oppimispelin voi helposti ottaa käyttöön omalla oppitunnillaan. Peliä pelataan tietokoneilla tai iPadeilla, joissa on nettiyhteys. Oppimispelin pelaaminen ei vaadi asennusta tai oppilaiden rekisteröitymistä. Yksi pelikerta kestää noin 25 minuuttia ja pelin lopussa ryhmä saa palautteen siitä, kuinka hyvin he pärjäsivät yhdessä. Peli sopii mainiosti yläkoululaisille; erityisesti seiskojen kanssa yläasteen alkutaipaleella Saarella-peliä voisi hyödyntää ryhmäytymisen tukena. (Koska pelistä on tehty myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot, voinee peliä hyödyntää myös näiden kielten oppimisen aktivoinnissa.)

Vehkojan koulun oppilaat (opettajineen) kommentoivat peliä ja arvioivat sen antia esittelyvideolla YouTubessa.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Edmodo


Tällä viikolla tulin mediakasvatuksen opintoihini kuuluvan tieto- ja viestintäverkkojen käyttö -kurssin yhteydessä aktivoineeksi uudelleen vähälle käytölle ja unohduksiin jääneen Edmodo-tilini. Edmodo on käyttöliittymältään ja ulkoasultaan Facebookia muistuttava opiskeluun tarkoitettu sosiaalisen median yhteisöpalvelu.

Edmodo on kuitenkin Facebookia pelkistetympi, helpommin hallittavissa ja oletusasetuksiltaan yksityinen palvelu, jossa oppilasryhmän saa perustettua muutamassa minuutissa. Oppilaat eivät tarvitse edes sähköpostiosoitetta, sillä opettaja kutsuu heidät mukaan yhteisellä linkillä tai koodilla (näin ollen myöskään opettajalla ei ole profiilien luonnin tai sähköpostiosoitteiden keräämisen vaivaa). Opettaja voi helposti samassa ympäristössä seurata ja ohjata useaa erillistä oppilasryhmää.

Oppilaille voi antaa erilaisia oikeuksia ja oppilasryhmän sisällä porukkaa voi jakaa pienempiin työryhmiin. Palvelussa voi

  • tehdä "tilapäivityksiä", kommentoida ja tykätä (täsmälleen Facebookin tapaan),
  • jakaa dokumentteja, videoita ja linkkejä,
  • aktivoida oppilaita tuottamaan sisältöä passiivisen tiedon vastaanottamisen sijaan,
  • järjestää testejä ja kyselyjä (sopii esim. pistareihin, kertaukseen, mielipidekyselyihin),
  • antaa tehtävänantoja, joissa on määräpäivä,
  • tiedottaa tulevista tapahtumista sovelluksen sisäisen kalenterin avulla ja
  • saada koottua tietoa jokaisen oppilaan tuotoksista ja aktiivisuudesta.
Pienenä miinuksena tulee mieleen chat-toiminnon puuttuminen. Yhtä kaikki, TYK:n S2-oppilaiden kanssa kokeilemme nyt ainakin jouluun asti täysipainoista opetuskäyttöä Edmodolla – myös siten, että oppilaat saavat halutessaan pitää palvelua auki mobiililaitteissaan oppituntienkin aikana. S2-opetuksen painopiste on kirjoittamisessa, joten olen iloinen joka ikisestä tavasta, jolla saan houkuteltua oppilaat viestimään kirjoittamalla. Oppilas voi siis oppitunnin kuluessakin kommentoida tai kysyä opettajalta "äänettömästi" kirjoittamalla. Ja minä opettajana voin tunnin aikana omalla kännykälläni auttaa, tsempata tai tarkistaa oppilaiden osaamista esim. parin kohdan monivalintatehtävällä. Oppilaat voivat myös vastata toisilleen.



Kaikki kuvat ovat ruutukaappauksia puhelimeni näytöltä (iOS), kaksi alinta Edmodo-sovelluksesta.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Map Your Recipe - ruoka-aineiden alkuperä tutkimalla

Tiedetään, että maanviljelys oli olennaisen tärkeä tapahtuma ihmiskunnan historiassa. On aika jännittävää, että suurin osa tärkeistä viljelykasveista on peräisin  muutamalta alueelta. Maailma ei suinkaan tulvinut viljelyskelpoisia lajeja joka puolella.

Maantieteellä ja eri alueiden kotoperäisillä lajeilla oli suuri merkitys sille, missä maanviljelys saattoi ylipäänsä syntyä ja millaisia yhteiskuntia eri puolille maailmaa rakentui.

Map Your Recipe hauska tapa tutkia ruoka-aineiden alkuperää ja kuinka kansainvälisiä meidänkin kotoisemme reseptimme oikeastaan ovat. Leikkaa ja liimaa resepti kenttään.

Alla olevassa kuvassa on kotoisen makaronilaatikon ainesten alkuperä. Kanamunien ja naudan alkuperää ei voida osoittaa vaaditulla tarkkuudella, joten niitä ei kartassa näy. Kana on peräisin jostakin Kaakkois-Aasiasta ja nauta jostakin Lähi-Idästä.


Lisäbonuksena lukiolaisille sopiva teksti neoliittisestä vallankumouksesta Norssien eNorssi-julkaisusta.

maanantai 21. lokakuuta 2013

MOOC – avointa opiskelua verkossa

MOOC eli “massive open online course” tarkoittaa tapaa järjestää osallistujamäärältään massiivisiakin avoimia verkkokursseja. MOOC-kurssit ovat jo pitkään olleet maailmalla kasvava trendi ja kursseja järjestetään ympäri maailmaa (mukana ovat omalla tarjonnallaan myös Yhdysvaltojen huippuyliopistot Stanford, Harvard, Princeton ja MIT). Suurimmat kurssijärjestäjät ovat Coursera, edEx ja Udacity, joiden valikoimista voi poimia satoja erilaisia yliopistotasoisia kursseja – täysin ilmaiseksi.

Lukiolaisille MOOC voi olla paitsi

  • loistava kielikurssi (valtaosalla kursseja opetuskieli on englanti, mutta muillakin maailman valtakielillä kurssitarjontaa on ja käytettävissä on kaikenlaista materiaalia ja menetelmiä opetusvideoista live-keskusteluun),
  • näkemyksiä avartava maailmanlaajuisen verkottumis- ja opiskeluyhteisökokemuksen lähde ja
  • mahdollisuus kiinnostuksenkohteiden löytämiseen ja vahvistamiseen

myös

  • ihan konkreettinen väylä tutkintotavoitteisiin yliopisto-opintoihin. Esim. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen oma MOOC tarjoaa tammikuussa 2014 alkavan ohjelmointikurssin ja siihen liittyvän näyttökokeen suorittaneille aloituspaikan laitoksen opiskelijana eli luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon suoritusoikeuden. Kurssi ei edellytä aiempaa ohjelmointiosaamista, mutta innostusta ja sitoutumista kylläkin. (Lisätietoja MOOC-valinnasta.)
Koska MOOC:ia ei valitettavasti ollut vielä olemassa (niin kuin ei koko verkottunutta maailmaakaan...) omina lukioaikoinani runsaat kaksikymmentä vuotta sitten, on nyt aikuisena paikattava sitäkin puutetta. Parin viime vuoden aikana olen opiskellut milloin milläkin MOOC-kurssilla – työn ja muun elämän ohella, huviksi ja harrastukseksi, ilman muuta tavoitetta kuin uteliaisuuden ja tiedonhalun tyydyttäminen sekä halu kokea osallisuutta verkko-opiskeluyhteisöstä, johon kuuluu kaikenlaisia ihmisiä jopa yli sadasta maasta. Olen kokeillut niin itselle tutumpia yhteiskunta- ja käyttäytymistieteitä kuin satunnaisia kursseja "vieraammalta maaperältä", matemaattis-luonnontieteelliseltä puolelta, mm. Harvardissa, Stanfordissa, UCLA:ssa, University of Edinburghissa, Duke Universityssä... Marraskuun alkupuolella aloitan University of Californian kurssilla "Emerging Trends & Technologies in the Virtual K-12 Classroom". (Voisiko sieltä saada uusia ideoita yläasteen ja lukion opetuksen tvt-käyttöön? Tervetuloa mukaan!).

Tasoltaan kurssit vaihtelevat helposta vaativaan. Laatukin tietysti vaihtelee, mutta yleensä ainakin tunnettuihin opinahjoihin voi laadunkin osalta luottaa. Mitään sitoutumispakkoa tai keskeyttämissanktioita ei ole, mikä mahdollistaa kokeilevan asenteen: tiedon maailmassa voi liikkua täysin vapaasti oma oppiminen ja kiinnostus edellä (pelkän suorittamisen sijaan). (Ihmeellistä ja kiehtovaakin, eikö vain?)

Älypuhelimet käyttöön Socrativella

Socrative on ilmaisohjelma, jonka käyttö on opettajalle ja oppilaalle helppoa ja motivoivaa.

Opettaja voi käyttää ohjelmaa rekisteröitymisen jälkeen omilla sähköpostitunnuksillaan. Ohjelmalla voi laatia monivalintaa, lyhyitä vastauksia vaativia kysymyksiä tai kokonaisen visan aiheesta kuin aiheesta. Oppilaat vastaavat kysymyksiin omalla älypuhelimellaan. Oppilaat eivät tarvitse omia tunnuksiaan, vaan kysymyksiin pääsee vastaamaan huonetunnuksella (room number), minkä jälkeen ohjelma kysyy nimimerkkiä. Opettaja saa tiedon vastauksista heti visan aikana ja lopulta halutessaan kootut tilastot sähköpostiinsa.

Ohjelma voisi toimia hyvin esimerkiksi läksynkuulustelussa tai ennakkokäsitysten kartoituksessa.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Sovelluksia open ja oppilaan penaaliin

Lukiolaisten opiskelutaitoiltapäivässä to 5.9. esittelin muutamia helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä työkaluja opiskelun tueksi. Esittelen nyt samat sovellukset (joista yksi on pikemminkin opiskelutekniikka) lyhyesti myös täällä, sillä välineet sopivat yhtä lailla myös opetuksen työkaluiksi.

Sovelluksiin kannattaa käydä itse tutustumassa: "sormet mullassa" itse kokeilemalla ominaisuudet ja käytettävyys aukeavat parhaiten – ja erittäin nopeasti.

Oppilaiden kanssa erilaisia sovelluksia käytettäessä kannattaa heillekin antaa ensin itsenäistä kokeiluaikaa – "selvittäkää, mitä toimintoja sovelluksessa on ja miten niitä voi käyttää". Tai jo edelliskerralla voi antaa kotitehtäväksi ko. sovellukseen sekä sen käyttöön ja ominaisuuksiin tutustumisen. Hyvin harvoin täytyy opettajan ohjata itse työkalun käyttöä. Se, MIHIN työkalua hyödynnetään, taas on opetuksen sisältökysymys ja vaatii ohjausta.

Evernote on muistiinpanosovellus, johon voi helposti tallentaa oikeastaan mitä tahansa.

  • Ilmainen. (Edullinen Premium-versio tarjoaa lisäominaisuuksia, mutta ilmainen sovellus riittää useimmille kovaankin käyttöön.)
  • Sovellukset saatavilla kaikille laitteille (iOS, Android, Windows), käytettävissä myös verkkoversiona.
  • Mobiililaitteilla käytettävyys erinomainen.
  • Synkronoituu nopeasti verkon yli eli yhdellä laitteella tehty materiaali on heti käytettävissä toiseltakin laitteelta.
  • Kirjoitetun tekstin lisäksi voi tallentaa kuvaa, ääntä, leikkeitä verkosta, dokumentteja, tehtävälistoja, käsinkirjoitettua materiaalia suoraan monista skannereista, Post-it -viestejä älypuhelimen kamerasovelluksesta, linkkejä, kirjanmerkkejä...
  • Muistiinpanot voi organisoida haluamallaan tavalla muistikirjoihin ja muistikirjapinoihin ja niihin voi kytkeä avainsanoja (tags).
  • Tehokas haku löytää halutun muistiinpanon tuhansienkin leikkeiden joukosta.
  • Evernoten verkkosivuilla kattavat ohjeet ja vinkit sovelluksen käyttöön.
  • Tiedon keräämisen lisäksi Evernote sopii materiaalin jakamiseen, yhteiskirjoittamiseen ja ryhmätyöskentelyyn.
  • Tiedonhakuun ja -hallintaan erinomainen apuväline.
  • Esseitä tai tutkielmia kokoavalle unelmatyökalu.
  • Opetusmateriaalin ideointiin, tuottamiseen ja opetuksen suunnitteluun monipuolinen väline.
Mightybell on käyttöliittymältään sujuva ja raikkaannäköinen verkko-oppimisympäristö. (Suosituksestani kokeiltu Tykissäkin tositoimissa ainakin kotitalouden opetuksessa – ja kuulemani mukaan kokemukset ovat olleet erittäin myonteisiä.)

  • Ilmainen.
  • Kivannäköinen ja toimiva käyttöliittymä.
  • Käytön aloitus sujuu muutamassa minuutissa.
  • Mahdollista luoda suljettu ja yksityinen ryhmä ("circle"), johon jäsenet kutsutaan sähköpostiosoitteella.
  • Jäsenille voi antaa erilaisia käyttöoikeuksia (esim. täydet muokkausoikeudet tai vain lukuoikeus).
  • Muistuttaa sosiaalisen median yhteisöpalveluita (mm. Facebookia), mutta helpompi kontrolloida.
  • Verkkosovelluksen lisäksi käytettävissä älypuhelimella (iOS).
  • Kuvien ja dokumenttien lisääminen, kirjoittaminen, chat, kommentointi, tykkääminen.
  • Ryhmätyöskentelyyn sopiva ympäristö.
Prezi on dynaaminen esitystyökalu, joka on visuaalisilla mahdollisuuksillaan päihittänyt Powerpointit. (Tykin uusi lukioesittelymateriaali tehdään Prezillä.)
  • Ilmainen. (Opetusalalla toimivan kannattaa kirjautuessa valita EDU Enjoy -lisenssi, jolla saa ilmaiseksi standardiversiota paremmat ominaisuudet ja materiaalin voi halutessaan pitää yksityisenä).
  • Toimii myös älypuhelimilla ja tableteilla.
  • Erittäin helppokäyttöinen, tarjolla myös hyvät opetusvideot.
  • Valmiita pohjia, joilla pääsee alkuun.
  • Sisällön voi tuoda esim. PPT-tiedostosta.
  • Esitykseen voi lisätä kuvia, videoita ja dokumentteja.
  • Esityksen lisäksi Preziä voi käyttää miellekarttatyöskentelyyn.
  • Esitystä voi muokata yhdessä – jopa 10 henkilöä samanaikaisesti. Sopii ryhmätöiden kokoamiseen ja esittämiseen.
  • Valmiin esityksen voi jakaa yksityisesti tai julkisesti.
  • Esityksen voi näyttää suoraan verkosta.
Google Hangouts – videokokoustamiseen (ja verkkotelevisiolähetyksen tuottamiseen)
  • Hangouts on sujuvampi ja monipuolisempi kuin Skype: jopa 10 hengen ryhmä voi työskennellä videovälitteisesti samaan aikaan.
  • Toimii mobiililaitteillakin.
  • Videokokouksen aikana kuvayhteys kaikkiin osallistujiin.
  • Samaan aikaan käytettävissä muut Googlen sovellukset, mm. dokumenttien jako, chat ja dokumenttien muokkaaminen yhdessä.
StudyBlue – virtuaaliset muistikortit (flash cards).
  • Opiskelun tueksi esim. kieliin, avainsanojen ja käsitteiden oppimiseen, pääasioiden oppimiseen ja kertaamiseen, osaamisen testaamiseen.
  • Perinteisistä korteista poiketen näihin kortteihin voi sisällyttää myös kuvaa, ääntä ja muunlaisia tiedostoja.
  • Sisällön voi tuoda esim. Evernotesta.
  • Kortit voi jakaa eli oppilaat voivat tehdä kortit myös yhdessä.
  • Verkossa ja mobiililaitteilla.
  • Mobiililaitekäyttö toimii erinomaisesti: kortteja voi selata "lennossa" vaikka ratikkaa pysäkillä odotellessa.
  • Korttien tekemisen voi antaa myös tehtäväksi oppilaille: pelkästään se jo saa käymään läpi sanaston, käsitteet tai opetusjakson pääasiat.
Miellekarttasovellukset (mind mapit)
  • Sovelluksia on tarjolla kaikkiin laitteisiin: myös kännykällä onnistuu helposti ja nopeasti miellekartan teko esim. opiskelutilanteissa.
  • Tykin S2-opetuksessa on käytetty mm. verkosta löytyvää ilmaista Bubbl.us-sovellusta. Oppilaat osaavat käyttää sitä välittömästi ilman sen kummempaa ohjausta. Palveluun ei tarvitse rekisteröityä, jos miellekartan tekee kerralla valmiiksi (ja sitten tulostaa tai tallentaa pdf-muodossa omalle koneelle).
GTD, "getting things done", ajan- ja tehtävänhallintasysteemi – ja siihen liittyvien sovellusten käyttö opiskelun tukena.
  • Tietoa löytyy helposti verkosta.
  • Erilaisia ilmaisia ja maksullisia sovelluksia on saatavana kaikkiin laitteisiin.
"Opiskelutomaatit" eli Pomodoro-tekniikka
  • 25 minuuttia intensiivistä häiriötöntä opiskelua + 5 minuutin tauko. Ja taas uusi "tomaatti" eli 25 min opiskelua.
  • Osatavoitteilla isokin urakka haltuun: työskentelyn prosessiluonteen ymmärtäminen.
  • Yksikin "tomaatti" on parempi kuin ei mitään.
  • Sopii erityisen hyvin oppilaille, joiden on vaikea keskittyä yhteen hommaan kerrallaan (tai esim. olla vilkuilematta Facebookia).
  • Pomodoro-tekniikkaan on paljon varta vasten kehitettyjä sovelluksia, mutta myös tavalliset puhelimen ajastin- ja hälytystoiminnot käyvät hyvin.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Tukea tiedonhaun ja -hallinnan opetukseen

2012 päättyneen Tieto haltuun -hankkeen tavoitteena oli kehittää oppilaiden ja opettajien tiedonhallinnan taitoja. Hankkeen tuotoksista voi lukea blogista, jonka Opetusmateriaalit-osio on myös antoisa. Peda-buffetissa syksyllä 2012 esittelinkin hankkeen tuottaman julkaisun Tiedonhallinnan opas opettajalle (PDF). Opas tarjoaa käytännön vinkkejä tiedonhaun ja -hallinnan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Tiedonhaun ja -hallinnan taidot ovat opiskelun avaintaitoja kaikilla kouluasteilla peruskoulun 1. luokasta alkaen. Näiden taitojen opetus sekä kuuluu että mainiosti sopii kaikkien oppiaineiden yhteyteen. Em. opas on suunnattu lukio-opettajille ja siksi toteutusesimerkit koskevat lukiokursseja. Tiedonhaun ja -hallinnan keskeiset periaatteet esittelevä sisältö sopii kuitenkin lukiokurssitoteutusesimerkkejä lukuun ottamatta yhtä hyvin myös perusopetuksen opetuksen tueksi.

Movenote – helppokäyttöinen esitystyökalu

Movenote on suomalaisen firman kehittelemä helppokäyttöinen ja moneen menoon sopiva työkalu sähköisiin esityksiin, joissa halutaan käyttää videokuvaa, ääntä ja kuvamateriaalia (tai esim. ppt-kalvoja) yhtäaikaisesti. Videopuheen aikana voi siirtyä kuvasta toiseen haluamassaan tahdissa ja kerronnan (audiomateriaalin) voi siten synkronoida kuvamateriaalin kanssa. Tietokoneelle tarkoitetussa verkkosovelluksessa ominaisuuksia on vielä lisää (esim. merkintöjen tekeminen esiteltäviin dokumentteihin tai kuviin). "Puhuvan pään" sijaan voi halutessaan nauhoittaa myös muuta videomateriaalia.

Sovellukset ovat ilmaisia ja esim. älypuhelimiin ladattavan mobiilisovelluksen käytön oppilas oppii ilman opastusta itse kokeilemalla kahdessa minuutissa. (Tarvittaessa Movenoten verkkosivuilta löytyy apua ja ohjeistusta kuvan ja äänen kera.) Ilman sovelluksen aikaisempaa käyttökokemusta ihan kelvollisen kokonaisen esityksen tuottaa kertakokeilulla. Koko esityksen kaikkine sisältöineen voi helposti jakaa linkin avulla sähköpostitse, somessa tai tunnettujen pilvipalvelujen kautta.

Väline suorastaan houkuttelee kuvitettuun tarinankerrontaan ja sopii siten koulukäyttöönkin peruskoulun alaluokilta lähtien, yläasteelle eritoten. Movenote sopii mainosti myös mm. esitelmän tai muun esityksen pitämiseen (kokonaan sähköisen esityksen tuottaminen, kerronnan ja materiaalin havainnollinen yhdistäminen, on taito sekin!) tai jonkin kohteen esittelyyn (ympäristökohde, harrastus, muu toiminto, esineistö, kuvamateriaali...).

Alla pari kuvakaappausta älypuhelimen näytöltä (pahoittelut, en halunnut ladata itsestäni liikkuvaa kuvaa ja ääntä verkkoon).



torstai 26. syyskuuta 2013

Operight – tekijänoikeustietoa opettajille

Saanko näyttää YouTube-videon tai muuta verkkosisältöä oppitunnilla? Voinko kopioida sanomalehden sarjakuvastripistä ruudun oman opetusmateriaalini yhteyteen? Voinko linkittää avoimelle verkkosivulle? Mitä materiaalia voin vapaasti käyttää – ja miten? Millaiset tekijänoikeudet oppilaalla on omiin tuotoksiinsa? Mitä oikeuksia opettajalla on omassa työssään tekemiinsä oppimateriaaleihin?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Operight, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja IPR University Centerin ylläpitämä suomenkielinen verkkosivusto (ruotsinkielisen sisällön voi avata yläpalkista). Sisältö on kohdennettu nimenomaan opetusalalla toimiville. Selkeä teemajaottelu helpottaa tiedon löytämistä.

TVT opetuksessa -ryhmässä laitetaan asiantuntemus ja ideat jakoon

Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa (ICT in education) -ryhmä Facebookissa on aktiivinen tiedonjakofoorumi, jossa sisältö on asiallista, monipuolista ja laadukasta. Kysymyksiin saa tarvittaessa nopeasti asiantuntevia vastauksia ja omiin projekteihin uusia näkökulmia ja ideoita. Ryhmän osallistujalista paljastaa, että mukana on melkoinen kaarti huippuosaajia sekä tieto- ja viestintätekniikkaa jo pitkään opetuksessaan hyödyntäneitä. Kaikki ovat kuitenkin tervetulleita avoimeen ryhmään ja pelkästään uutisvirran lukijanakin ryhmään osallistuminen on erittäin antoisaa. Suosittelen!

Em. ryhmän kylkeen on syntynyt tarkemmin johonkin TVT:n opetuskäytön osa-alueeseen keskittyviä ryhmiä (esim. iPad musiikinopetuksessa, Tablet-laitteet opetuksessa ja paljon muita), joihin löytää halutessaan tiensä TVT-ryhmän kautta.

Sulautuva oppiminen

Blended learning, suomeksi sulautuva oppiminen, on lyhyesti sitä, että perinteisten opetusmenetelmien lisäksi käytetään digitaalisia oppimisratkaisuja. Näin luodaan rikkaampi ja oppilaat paremmin

Luen aina välillä Getting Smart -verkkojulkaisua. Sieltä silmään osui eilen oheinen infografiikka sulautuvan oppimisen käyttöön ottamisesta.

Grafiikassa puhutaan oikeastaan vain siirtymisestä osittain verkon kautta tapahtuvaan opetussisällön välittämiseen (online delivery). Itse mielelläni näkisin asian vähän laajemmin, ennen kaikkea digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen oppilaiden oppimiseen liittyvien ajatusprosessien tukemiseen ja vahvistamiseen, ei vain "sisältöjen" jakamiseen.

Silti tähän kannattaa tutustua, kun mietimme oman koulumme tvt-ratkaisuja.

Alkuperäinen lähde: http://gettingsmart.com/2013/09/infographic-implement-blended-learning-2-0/


tiistai 24. syyskuuta 2013

Desmos, väline matematiikan tutkimiseen

Mielikuvan tasolla Desmos on vähän kuin Geogebra, mutta helpompi käyttää ja toimii myös iPadillä. (Itse asiassa Geogebrakin toimii nykyään tableteilla.)

Geogebrahan on todella loistava, mutta sen käyttöliittymässä on joitakin hanakalia piirteitä, joiden vuoksi sitä ei oman kokemukseni oikein ole helppo käyttää opetuksessa. Opettajan demovälineenä se on erinomainen, mutta oppilaille siinä on liikaa kognitiivisesti kuormittavia elementtäjä. Tästä kertoo mielestäni myös se, että sen oppituntikäyttö on melko harvinaista.

Desmosissa ei tarvitse osata kirjoittaa esimerkiksi potenssia koodilla x^a, vaan sen voi tehdä klikkailemalla luonnollisesti. Lopputulos näyttää samalta kuin kynällä paperille kirjotettu. Liukujen liittäminen on nopeaa ja helppoa.

Valmiita esimerkkejä on paljon. Näin helppoa on esimerkiksi tutkia, kuinka toisen asteen polynomin termien kertoimet vaikuttavat paraabelin muotoon.

Itse näen Desmosin hyödyllisenä esimerkiksi suoran kulmakertoimen opettamisessa. Oppilasta voi ohjata muodostamaan itse intuition, miten kulmakerroin vaikuttaa suoran jyrkkyyteen ja suuntaan. Minulla on aavistus, että matemaattinen intuitio kehittyy nimen omaan induktiivisesti, yksityisestä yleiseen päättelemällä -- vaikka matemaattinen tieto (lauseet) ei näin synnykään. Desmosin avulla tällaiseen induktiiviseen ajatteluun on helppo ohjata.



tiistai 17. syyskuuta 2013

Esseekone EssayTyper.com


Tämä on aika ällistyttävä.

http://essaytyper.com/

Tekijän mukaan:
"EssayTyper uses a patented combination of magic and wikipedia to help you write your essay - fast!"
Kokeilin heti parilla aiheella: "magnetism", "Aleksis Kivi" ja "winter war". Aleksis Kiven tapauksessa ei syntynyt mitään, mutta kahdella muulla rupesi syntymään. Ei tarvinnut kuin rämpyttää näppäimistöä. Onkohan niiin, että A. Kiveen liityvä englanninkielinen Wikipedia-sivu on liian lyhyt.

Aika vakuuttavan oloista tekstiä. Pidetään kuitenkin mielessä tekijän varoitus:
"That said, please don't ever try to use this legitimately. The magic part is not real... and that's plagiarism."
 Mutta voimmeko oppia tästä jotain? Ja voiko tätä opetusta siirtää eteenpäin? (Lisäys: Voiko tätä sivustoa käyttää tämän opetuksen siirtämiseen?)


tiistai 10. syyskuuta 2013

Rewordify, työkalu englannin opiskeluun

Monesti englannin kieltä lukiessa eteen tulee sanoja, joiden merkitystä ei tunne. Sanakirjan kaivelu ei oikein innosta, koska se pilaa lukukokemuksen. Toisaalta jos asiaa ei tarkista, vähänkin monimutakaisempi asia saattaa tulla ymmärretyksi huonosti tai väärin.

Tietysti usein sanojen opettelu vaatii myös tuntemattomien sanojen tarkistamista.

Rewordify.com on uusi työkalu, joka auttaa ymmärtämään englantia paremmin. Periaate on yksinkertainen. Kopioi haluamasi teksti ruutuun, ja Rewordify korvaa hankalat sanat yksinkertaisemmilla synonyymeillä.

Kokeile itse.

www.rewordify.com

tiistai 27. elokuuta 2013

PhETin uudet HTML5-simulaatiot

Uuden blogin ensimmäiseksi kirjoitukseksi sopivat hyvin Coloradon yliopiston erinomaiset simulaatiot. Aikaisemmin simulaatiot ovat kuitenkin olleet Java ja Flash-pohjaisia, minkä vuoksi niiden käytäminen ei ole onnistunut tablettikoneilla kuten iPadilla.

Nyt Phet on kuitenkin alkanut julkaista simulaatioitaan HTML5-perustaisina, minkä vuoksi ne toimivat myös tableteilla. Aika hyvältä vaikuttaa. Katso video:

http://www.youtube.com/watch?v=eBGYTPJOiNU&feature=player_embedded#t=0

Phetin sivut löytyvät TÄÄLTÄ. Nykyään sivut ovat saatavilla suomen kielellä ja simulaatioita on fysiikan lisäksi myös kemiasta ja biologiasta.

Simulaatioiden pedagogisesta ideasta sen verran, että ne perustuvat opetettavaan malliin ilmiöstä. Varsinaisten luonnonilmiöiden tutkiminen on vaikeaa, sotkuista ja kognitiivisesti kuormittavaa. Simulaation avulla on mahdollista tutkia mallin toimintaa ja sen osien vaikutusta toisiinsa rajatussa ja hyvin määritellyssä ympäristössä, jossa liiat monimutkaistavat ulkoiset tekijät saadaan suljettua pois.

Oman kokemukseni mukaan simulaatiot auttavat oppilaita ymmärtämään tehokkaasti. Pistä oppilaat esimerkiksi tutkimaan ilmiötä ja selittämään kirjallisesti, miten eri tekijät vaikuttavat ilmiöön.